maanantai 4. kesäkuuta 2018

Aivan ihana Pikku-Ahvenisto


Loma aloitettiin Monican ja koirien kanssa yhden yön mittaisella vaelluksella Ylöjärvelle Pikku-Ahveniston laavulle. Rinkan pakkasin eväitä vaille valmiiksi jo perjantaina ja kohti Ylöjärveä lähdimme kotoa neljän jälkeen lauantaina. Viiden maissa pääsimme heittämään reput selkään ja suuntasimme kulkumme Ylöjärven frisbeegolfradan suunnilta kohti Julkujärveä, jossa koirat saivat juoda.
   Järveltä matka jatkui muutaman kilometrin hyvin vaihtelevassa maastossa vuorotellen soratiellä ja metsäpoluilla. Hyttysiä oli jonkin verran, mutta myrkylle ei ollut tarvetta..Ei sitä kylläkään ollut edes mukana.. Jossain puolenvälin maissa jouduimme pitämään pientä taukoa, sillä melkein heti melko raskaan nousun jälkeen alkoi oikeassa jalkapohjassani vetämään suonesta. Muutaman kirosanan ja pienen venyttelyn jälkeen pääsimme kuitenkin jatkamaan matkaa melko nopeasti.






































Ahvenisto oli ilta-auringossa oikein kivan näköinen ja matkaa rannalta laavulle oli alle kilometrin. Polku laavulle oli mukava kulkea ja laavun ympäristö oli aivan ihana. Sen takana kasvoi pitkää heinää, joka jatkui rinnettä pitkin metsän rajaan. Järvi näkyi hieman puiden takaa.










































































Ensimmäisenä heitettiin rinkat selästä ja päästettiin koirat rantaan juomaan, jonka jälkeen ne laitettiin kiinni pöytään ja aloimme katsoa sopivaa paikkaa teltalle, joka löytyikin heti laavun vierestä. Telttaa kasaillessamme paikalle tuli perhe kolmen ala-asteikäisen tytön kanssa ja koirat saivatkin lapsilta illan aikana paljon rapsutuksia. Teltta saatiin pystyyn ja makuualustat valmiiksi järjestykseen samalla kun paikalle tulleen perheen isä alkoi laittaa tulia. Nuotion savu piti epätoivotut hyttyset poissa koko illan eikä tulen sammumisenkaan jälkeen ollut ötököistä haittaa. Iltapalaksi lämmitettiin muutama ruisleipä ja nakkeja mehun kanssa.


























Ennen telttaan kömpimistä koirat pääsivät pissalle ja kävimme katsomassa mihin seuraavana aamuna jatkaisimme matkaa. Teltassa oli melko lämmin ja vaatteiden lisäämisen sijaan jouduin vähentämään niitä reilusti ja alkuyön nukuinkin pelkillä alusvaatteilla makuupussin ollessa pelkkänä peittona. Alma siirtyi jossakin välissä omalta alustaltaan jalkopäähäni nukkumaan ja kahden-kolmen maissa olin jo vetänyt makuupussin vetoketjun kiinni ja fleecen päälle. Aamulla heräsin kuuden aikoihin, mutta sain nukuttua vielä reilun tunnin ennen kuin Monica nousi ja päästi koirat pissalle.

























Aamulla oli melko viileää ja lämpimästä makuupussista nouseminen ei ollut kivaa. Muutama hyttynen pörräsi telttakankaiden välissä kun vedin lisää vaatetta päälle. Monica oli jo tekemässä tulia aamupalaa varten ja itse aloitin siirtämään tavaroita ulos teltasta.




Aamupalaksi olin ottanut mukaan banaanin ja välipalakeksejä, joista Beca tosin varasti ja söi suurimman osan. Monica lämmitti itselleen muutaman nakin ja keitti puuron, johon sekoitti kaveriksi mysliä ja suklaapähkinöitä. Uskaltauduin syömään ylijääneet puurosotkun loput ja oikeastaan mysli oli ihan hyvää puuron kanssa. Itse yritin tehdä kuvan mukaisesti suklaabanaanin, mutta suklaa vain suli kuoren pohjalle ikävästi. Puolilämmin banaani oli kuitenkin ihan hyvä startti päivälle.




































Aamupalan jälkeen aloimme pakata tavaroita takaisin rinkkoihin. Kerran jouduin purkamaan koko paketin, sillä olin unohtanut makuualustan pakkauksesta pois. Alma sai kannettavakseen vähän vettä ja botin sekä oman makuualustansa.



Takaisin kävelimme hieman eri reittiä eikä aurinko vielä paahtanut täydellä teholla kun pääsimme parkkipaikalle, josta Monican äiti haki meidät. Pakattiin reput autoon ja menimme Monicalle. Koirat pääsivät takapihalle ja Beca yritti kovasti saada Almaa leikkimään. Pienen härnäämisen ja korvista näykkimisen jälkeen ne juoksivatkin pihaa ympäri pitäen välillä hieman taukoa.








































Meillä oli oikein oikein kiva reissu. Molemmat koirat käyttäytyivät hirmu hienosti pikkujuttuja lukuunottamatta. Seuraavaa reissua odotellessa...


torstai 31. toukokuuta 2018

Kesä-ämpärilista 2018


Mulla loppui tänään koeviikko ja ihan kohta olis Suvivirren aika. Sitä ennen ajattelin olla kerrankin ajoissa ja kertoa vähän meidän kesäsuunnitelmista, vaikka ne tuskin eroavatkaan paljoa viime vuotisista. Ainoa ero viime vuoteen taitaa olla se, että tänä kesänä pitäisi lomailun ohella muistaa myös lukea syksyn kirjoituksiin...

       KESÄ-ÄMPÄRILISTA 2018      



1. Vaeltamaan. Taas..



Helvetinjärven kansallispuisto, Iso Ruokejärvi, 2017




















Kyllä. Taas. 

 Itseasiassa se alkaa heti. Lähdetään nimittäin lauantaina Monican ja koirien kanssa yhdeksi yöksi Ylöjärvelle Pikku-Ahvenistolle. Eikä se lopu siihen. Kesäkuulle olisi suunniteltuna myös yksi mahdollisesti noin kolmen yön vaellus Birgitanpolulle. Yksin tai jonkun kanssa. Kesäkuun lopussa pakataan rinkat ja suunnataan Aavan, Instagramissa @tassut_vastakkain kanssa junalla kohti Oulua josta matka jatkuu Kuusamoon kohti Oulangan kansallispuistoa ja Karhun kierrosta. Tätä ennen siis tehdään useampia lyhyempiä retkiä, että Alma pääsee kunnolla kantamaan reppuaan.


2. Suppailua ja ...kanootteilua??...

Äiti osti viime kesänä suppilaudan. Kyllähän se sitä ehkä kerran kokeili. Itse en kokeillut tosin kertaakaan, vesi oli liian kylmää jos (lue: kun) olisin kaatunut. Tänä kesänä haluan kokeilla Alman kanssa. Luultavasti Alma ei suostu astumaankaan laudan päälle, mutta ainakin voin sanoa, että kokeiltiin. Meillä on myös kanootti, sekin ollut kyllä melko vähäisellä käytöllä, mutta silläkin ajattelin Alman kanssa lähteä melomaan lähisaareen. Tai jos huvittaa niin miksei vaikka Hämeenlinnaankin asti. (vitsivitsi..). 
 

3. Valokuvausjuttuja






No oliko edes yllätys...Muutama ihan uusi tuttavuus olisi kiva saada kameran eteen, mutta on Almaakin (ja Saulia..) ihan kiva kuvata.


4. Uimista syömistä ja muuta pientä



























Alma on käynyt jo melkein uimassa. Se menee tasan niin pikälle kunnes tassut eivät yletä pohjaan ja kääntyy takaisin rantaan. Ehkä kesän aikana saan sen huijattua vähän pidemmälle pelastusliivien avulla. Tai sitten en. Jäätelöä me syödään myös tänä kesänä paljon, harmi vaan, että jäätelöauto käy vähän huonoon aikaan eikä Pirkkalan pienessä keskustassa edelleenkään ole jäätelökioskia...Kaksi vuotta sitten oli.


5. Saulin kanssa hengailu


Sauli, 2016




























Saulin jalka voi vähän huonosti, sille annettiin neljä cathropen pistosta ja viimeisellä kerralla kortisonivoidetta, mutta niistä ei juurikaan ole ollut apua. Kesän jälkeen meillä onkin sitten yksi koira vähemmän. Saulin kanssa ollaankin nyt tehty ihan lyhyitä lenkkejä herran määräämään tahtiin. Se on ollut mukana temppuilemassa samalla, kun ollaan Alman kanssa treenattu. Tassun antaminen on edelleen herran suosikki, mutta vahvana kakkosena tulee puun kiertäminen. Ulkona Vaari viihtyy oikein hyvin. Se makoilee nurmikolla ja haukkuu kuusiaidan juurella satunnaiset ohikulkijat koirineen. Almankin kanssa se tykkää leikkiä, Alma vaan on toisinaan vähän tylsä leikkikaveri..


6. Syksyn kirjoituksiin valmistautuminen...


Pelkän lomailun lisäksi pitäisi siis pikkuhiljaa alkaa suunnata katsetta ja ajatuksia kohti syksyn uskonnon sekä ruotsin yo kirjoituksia. Tosin iskä kyllä taitaa olla sitä mieltä, että kesällä lukeminen tarkoittaa mulle lähinnä lukemisen aloittamisen viivyttelyä ja siirtämistä eteenpäin ja kirjojen vilkaisua vasta pari viikkoa ennen loman loppumista... Saattaa toki olla oikeassakin, sen näkee sitten syksyllä..



tiistai 15. toukokuuta 2018

Ostoksia Tampereen näyttelystä, pentukuvia ja kevätyö laavulla




Toukokuun ensimmäinen viikonloppu tuli vietettyä Tampereella Hau-Hau Dog Showssa turistina. Tällä kertaa meille majoittui Mimosa Darran kanssa Oulusta. Koirat tulivat hyvin juttuun keskenään ja jopa Sauli haastoi uutta kaveria leikkiin.

Lauantaina päivä kului pitkälti mm. Jh kehän laidalla kameran kanssa. Kauheasti en lauantaina shoppaillut, vaikka kaikki pisteet kiersinkin läpi. Sunnuntaina sen sijaan rahaa paloi hieman suunniteltua enemmän. Ostosten lisäksi rahaa meni pakollisiin metrilakuihin ja ruokiin..

Hau-Hau Championin pisteeltä tarttui mukaan herkkupussien sijasta iso kasa luita. Bongasin tarjouksen, jossa kymmenellä eurolla muovipussiin sai laittaa niin paljon luita kun saa mahtumaan. 52 luuta otin mukaan, vaikka enemmänkin olisi mahtunut.. Berralta ostin vinkuvan karvapatukan ja kaksi kongin vinkuvaa palloa, kaikki yhteensä 10e. Hollolan Nahkapajan ständilä lähti matkaan tarjouksesta 2 hihnaa kahdeksalla eurolla ja Almalle nahkainen puolikurra 15e:llä. Valitettavasti panta oli kuitenkin numeroa liian iso, mutta toimittaa treenipannan virkaa. Vahingossa mukaan tarttui myös Love Paws- tassurasva 10e jota olen kokeillut Saulin kuivaan nenänpäähän.






















Helatorstai oli tietenkin vapaapäivä ja keskiviikkoiltana Pihla ja Monica tulivat koirineen meille. Illalla käytiin rantasaunassa, Pihla ja Monica kävivät jopa uimassa kahdesti. Beca puolestaan löysi portaiden juurelta kalanperkuujätteitä ja jouti pesulle nuohottuaan niissä.
Beca kävi Nukan ja Saulin hermoihin, mutta Almaa ei pennun riekkuminen paljoa häirinnyt. Yön nukuimme pihalla mökissä, jossa yön läpi kestänyt meteli ei tainnut pitää koirien lisäksi muita hereillä. Torstai aamuna Pihla huitaisi puhelimensa uimarannan laiturilta neljän ja puolen metrin syvyyteen, levätköön rauhassa Pyhäjärven pohjamudissa.  















Viime perjantaina päähänpistoksen, aivan ihanan ilman ja vaelluskuumeen seurauksena pakkasin rinkan ja eväät ja suuntasin Alman kanssa illalla kahdeksan maissa Isonaistenjärvelle. Äiti heitti meidät parkkipaikalle, josta kävelimme järven rantaan noin kilometrin mittaisen matkan. Almalla oli kannettavanaan oman bot, fleece ja pari pientä vesipulloa.
Kun pääsimme perillä, nuotiossa oli valmiina sammuva hiillos, mutta lisää puita en saanut tehtyä, sillä kirvestä ei löytynyt mistään. Makkaranuotiota varten riitti onneksi iso kasa tuohta ja muutama pieni kuiva oksa.





































Hiillosta odotellessa oli hyvä aika tehdä "sänky" valmiiksi. Almalle olin ottanut oman solumuovialustan, mutta neiti olisi viihtynyt paremmin ilmapatjalla, joka tällä kertaa täyttyi muutamassa minuutissa.
     Koko illan oli tosi kiva ilma ja vasta nukkumaan mennessä vaihdoin collegen tilalle villapaidan. Makuupussiin kömpiessä muutama hyttynen inisi pään ympärillä lintujen laulaessa. Yön nukuin melko katkonaisesti, mutta hyvin. Kolmen jälkeen laitoin Almalle botin päälle vielä fleecen lämmittämään, vaikka hyvin olisi varmaan ilmankin tarjennut.



Aamulla en saanut enää viiden jälkeen unta, joten lähdimme Alman kanssa kiertämään kameran kanssa järvi ympäri. Alma sai juosta irti, eikä muuten karannut kertaakaan koko aamun aikana! Aamupalan jälkeen pakkailin kamat, Alma sai lehmän nilkan järsittäväki. Kahdeksan jälkeen lähdimme kävelemään takaisin parkkipaikalle, josta äiti tulikin meitä hetken päästä hakemaan.










keskiviikko 25. huhtikuuta 2018

Materialismionnellisuus- Jeri-koiranrinkka


Kevät tuli tänä vuonna edellisvuoteen verrattuna vähän myöhässä. Lumet ovat kuitenkin jo muutamaa pientä kasaa lukuunottamatta sulaneet ja jäidenkin pitäisi pian lähteä. Aurinkokin paistaa ja lämpömittari on noussut parhaimmillaan hieman yli 15 asteen lukemiin.

Joulukin taisi tulla reilut puolivuotta etuajassa. 

Laitoin muutama viikko sitten tilaukseen Almalle repun. Ensimmäisenä ajatuksena oli ostaa edullinen Hurtta Trail- reppu, jossa reppu on irrotettava. Kyseistä reppua sovittaessa tuli kuitenkin ilmi, että se oli edestä aivan liian leveä, eikä se muutenkaan istunut Almalle kovinkaan hyvin.
    Pienen pohdinnan ja kalliimpien vaihtoehtojen vertailun jälkeen tilaukseen lähti Suomessa koiran mittojen mukaan käsin valmistettu Jeri-rinkka, joka saapuikin postiin haettavaksi pari viikkoa tilauksen jälkeen.
    Rinkka oli onnekseni helppo säätää ja jo ensimmäisen testilenkin aikana sainkin rinkan säädöt aika hyvin kohdilleen. Repun valjasosat on hyvin pehmustetut ja lisäksi mukana on irrotettavia fleecepehmusteita. Repun selkäosassa on säädettävät remmit, joihin saa kiinni esimerkiksi makuualustan.

Muutaman lenkin yhteydessä Alma on saanut kantaa reppua, johon olen laittanut painoksi muutaman vesipullon. Reppu ei häiritse Alman liikkumista millään tavalla ja se pysyy selässä paikoillaan heilumatta. Lisäksi se on helppo riisua ja pukea päälle, vaikka reppu onkin ommeltu valjaisiin kiinni, jolloin koko reppu-valjas yhdistelmä pitää riisua pelkän repun sijaan.
 
Meillä onkin nyt hyvää aikaa tehdä lyhyempiä vaelluksia ja nostaa pikkuhiljaa repun painoa ennen kesäkuulle suunniteltua ensimmäistä hieman pidempää vaellusta, josta varmasti tulen kertomaan lisää suunnitelmien valmistuessa, varmistuessa ja tarkentuessa.

Jeri-rinkan hinnat vaihtelevat koon mukaan 110e ja 135e välillä. Alman reppu maksoi n. 120e ja postikulut. Äkkiä googlettamalla Jerin voi ostaa myös jälleenmyyjiltä, mutta hinta on hieman kalliimpi, esimerkiksi Varuste.netissä repulle näyttäisi tulevan hintaa n. 186e..






Lämmenneet ilmat ja pikkuhiljaa kuivuva maa houkuttelevat raahaamaan kameraa mukana lenkeillä. Sehän tarkoittaa sitä, että Sauli on jälleen päässyt tahtomattaan kameran eteen. 
Alman kanssa ollaan aloitettu taas pyöräily ja muutama lenkki ollaankin tehty. Tyyppi osaa oikein kivasti mennä tien sivussa, ainoastaan muiden koirien ohitukset tuottavat toisinaan harmaita hiuksia. 



maanantai 2. huhtikuuta 2018

Pääsiäislomakuvia ja pentuyliannostus


Pari viikkoa sitten lauantaina lähdettiin Monican ja tämän aivan ihanan 11-viikkoisen labbispentu Becan kanssa lenkille. Alma olisi halunnut heti riehua pennun kanssa, mutta rauhoittui nopeasti tajutessaan, ettei nyt leikitäkkään. Mentiin pienelle järvelle, jossa Monica päästi pennun irti. Kakara juoksi Allun ympärillä ja haastoi tätä leikkiin. Valitettavasti en Almaa uskaltanut laskea irti, mutta pientä rallia koirat vetivät siitä huolimatta.
   Kovasta tuulesta johtuen Becan tuli riehumisesta huolimatta kylmä, joten lähdettiin hyvin pian takaisin päin ja pentu pääsi reppuun lämpimään. Pysähdyttiin matkalla kuitenkin ottamaan koirista muutamat kuvat.
 









































Pääsiäislomaksi lähdettiin serkkujen mökille Viitasaareen. Lähdettiin lähes heti, kun olin päässyt koulusta neljältä ja perillä oltiin vasta illalla kahdeksan jälkeen. Saatiin tavarat autosta sisälle varttia ennen kuin äidin veli perheineen ajoivat pihaan. Ilta kului lähinnä tavaroita purkaessa ja enimpiä kärpästen raatoja imuroidessa.
Perjantaina oli oikein nätti ilma. Koirat saivat olla lähes koko päivän ulkona. Almalla ja Roomeolla oli oikein hauskat painit, kun taas Sauli makoili terassilla nauttien auringosta. Käytiin jäällä heittelemässä frisbeetä. Romeo ei kovinkaan vauhdikkaasti puolimetrisessä hangessa liikkunut ja Almankin eteni tehden parimetrisiä loikkia.
Lauantaina lähdimme paistamaan makkaraa läheiselle saarelle. Menimme kahdella autolla naapureiden pihaan, josta oli lyhyt matka kävellä. Lähtö kuitenkin venyi, kun äiti ajoi auton puoliksi ojaan. Naapureiden avulla se saatiin kuitenkin hinattua takaisin tielle.
Käveltiin moottorikelkkauraa pitkin vajaa kilometri saarelle, jossa olikin jo toistakymmentä henkilöää nuotiolla. Koiriakin oli 2 ja Alman hihna oli unohtunut tietenkin autoon. Kivasti se kuitenkin piti korvat päässä, eikä mennyt ilman lupaa tutustumaan kavereihin. Roomeo oli kiinni puussa ja huusi kuin tapettava sika, kun ei päässytkään toisten koirien luokse. Lopulta se oli vietävä kokonaan pois.
Muutaman letun ja makkaran jälkeen lähdettiin Hennan, Alman ja serkkujen kanssa takaisin. Mökille vievä kelkkareitti oli ainakin alkumatkasta aivan loskassa, joten päädyimme "oikaisemaan" koskemattoman hangen kautta. Virhe. Lunta oli lähes polviin asti ja hiki tuli ennen puoltaväliä, vaikka matkaa olikin vain reilun kilometrin verran. Almakin taisi loppumatkasta väsähtää, kun se siirtyi omilta reiteiltään jonon hännille valmiiksi tallatulle polulle.
Tarkoitus oli lähteä vasta maanantaina, mutta alettiinkin pakkaamaan jo sunnuntaina. Pikaisen lounaan jälkeen siirreltiin tavarat autoon ja siivottiin mökki kuntoon. Startattiin auto hieman ennen kolmea ja kotona oltiin seitsemän maissa.